Kampesin aamulla talvirenkaat takakonttiin, treenikassin takapenkille ja mietin suuntaako salille vai uimahallille. Koska tuumin että olisi ehkä syytä vaihdattaa talvirenkaat alle, soittelelin läpi lähimmät huoltamot ja korjaamot kysellen löytyisikö vaihtoaika about samantien. Sattumalta kolmas paikka ilmoitti että he voivat hoitaa homman kunhan vain pääsen paikalle ilman odotusta ja korjaamo sattui vielä sijaitsemaan uimahallin vieressä. Joten uimaan.
Sunnuntain ryysiksestä ei ollut tietoakaan, paikalla olin minä ja muutama vanhempi herrasmies. Yhdelläkään radalla ei ollut uimaria, muutama vesijuoksija sentään sotki vettä omalla alueellaan.
Istahdin altaan reunalle ja laitoin lasit päähän. Juuri ennen kuin olin tiputtautumassa veteen, viereiselle radalle ilmestyi kuin tyhjästä mies joka hyppäsi altaaseen ja sukelsi toiseen päähän. Noin sekunnin sadasosan pohdin vedänkö perässä mutta onneksi tajusin että edellisestä yli 25 metrin sukelluksesta oli vierähtänyt lähes yhtä monta vuotta ja vain tiputtauduin veteen.
Uiminen oli harvinaisen tahmeaa, mutta uin silti. Vedin ensin 50 metriä sammakko polskuttelua ja perään 50 metriä vapaauintia. Sanan kaikessa merkityksessä. Nyt kyse ei ollut uintitekniikasta vaan täysin vapaasta uimatyylistä. Lähinnä vapaa mistään tyylistä. Jatkoin samalla tavalla hieman yli muutaman kymmentä minuuttia kunnes aamupala meinasi tulla takaisin suuhun ja ilmoitti että tänään ei sitten uida enempää. Joten saunaan ja suihkuun.
Olen salilla ja uimahallissa tottunut siihen että siivoojat ovat pääsääntöisesti naisia, yleensä vanhempia sellaisia ja ovat paikalla silloin kun ovat. Itselleni alastomuus on - kuten varmaan monelle suomalaiselle - tietyissä tilanteissa täysin luonnollinen asia. Tänään uimahallissa kuitenkin sattui tilanne joka sai hetkeksi hieman hämilleen. Olin juuri tullut suihkuun kun pukuhuoneen puolelta alkoi saapua ala-aste ikäisiä poikia, ilmeisesti koulun liikuntatunnille. Peseydyttyäni pojat olivat painuneet saunaan ja olin juuri hakemassa pyyhettä seinällä olevasta lokerosta kun pukuhuoneen puolelta sisään käveli parikymppinen kaunis nainen sanoen että viekää pyyhkeet kaappeihin. Vaikka näköpiirissä ei ollut kuin minä ja seisoin pyyhe kädessä muutaman metrin päässä oletin ettei neiti kuitenkaan minulle puhunut. Noin pari pitkää sekuntia tuijotimme toisiamme kunnes hän kääntyi ympäri todeten sori ja paineli takaisin punkkarin puolelle. Ihan kohteliaisuudesta vedin pyyhkeen ympärilleni ennen kuin kävelin perässä.
Nyt olen saanut itselleni uimahallille menosta rutiinin. Vaikka ajat ja matkat ei ole kovin kummoisia, ei ole mitään kynnystä lähteä ja jopa odotan uimaan pääsyä. Siitä on hyvä jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti