Onneksi se on nyt ohi..
Suomen itsenäisyyden 100 vuotispäivän kunniaksi vatsani päätti että nyt voi sitten pitää ruoan sisällä.
Edelliset 4 päivää menikin ämpärin kanssa sängyssä ja olohuoneeseen lattialla sekä vessan lattialla maaten ja aika heikossa hapessa. Viimeisin rykäys oli klo 23.00-16.00 tajunnan rajamailla vietetty mukavat 17 tuntia, jona aikana en saanut edes yhtä huikkaa vettä pysymään minuuttia kauempaa sisällä. Pari tuntia makasin vielä viltin alla olohuoneen matolla ja eilen puoli seitsemän aikaan pääsin kauppaan hakemaan rahkaa, mehua, hedelmiä ja oikeastaan kaikkea mitä mieleen tuli mitä mieli teki.
Varovaisten maisteluiden ja pienten siemausten taktiikalla alas mennyt gatorade helpotti jo kummasti oloa ja pikkuhiljaa sain syötyä jotain kiinteääkin.
Ihan ei ole olo että voisi lähteä vetämään lenkkiä tai uimaan, mutta olo on parempi.
Kyllähän tällänen jurppii, vaan minkäs teet kun joku pöpö päättää iskeä.
Huomenna taas uimaan ja katsomaan mitä sitä jaksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti